1940

Talvisota oli päättynyt maaliskuussa ja evakot olivat sijoitettuna ympäri Suomea. Jo syyskuulla 1940 oli eräiden Karjalasta tänne Vaasaan siirtyneiden keskuudessa herännyt ajatus oman seuran perustamisesta Vaasan ja lähiseudun Karjalaisten yhdyssiteeksi ja sitä varten kokoontuivat 24.9 alustavaan kokoukseen seuraavat aloitteen tekijät Erkki Hanninen, Yrjö Hietamies, Paavo Koivuneva, Antti Savolainen, E. Keromaa, R. Strömberg, O. Heiskanen, S. Puro , Tuure Valli ja Ivar Miettinen.

Uusi kokous, johon oli hankittu jo mallisäännöt Porin Karjalaseuralta, kokoontui 3.10. ja tällöin päätettiin ilmoittaa seuran perustava kokous pidettäväksi 13.10 Vaasan työväentalolla. Kauniina valkeni tuo myöhäissyksyn päivä, jona 150-lukuinen karjalaisjoukko innostuneena suuntasi askeleensa työväentalolle lausumaan seuran syntysanoja. Lokakuun 13 p:nä 1940 on siis syntynyt Vaasan Karjala-seura. Seura rekisteröitiin jo marraskuussa ja samassa kuussa liityttiin myös Karjalan Liiton jäseneksi. Jäsenmäärä vuoden –40 lopussa oli 420 jäsentä.

Toiminta alkoi erittäin vilkkaana, oli Vaasan Karjala-seuran sekakuoro, huvitoimikunta, ompeluseura, jolle saatiin tykötarpeita mm. Vapaa Huollosta, retkeily- ja urheilukerho, kasvitarhatoiminta ja ajateltiin myös lapsille  yhteistoimintaa, mutta ohjaajan puutteen vuoksi se jäi käynnistymättä. Radiossa esiinnyttiin ja paikallisissa lehdissä oli “karjalaisten oma palsta”. Julkaisutoimintaakin harrastettiin julkaisemalla seuran lehteä “Muistojen Siltaa”.

Jo ensimmäisten vuosien jälkeen jäivät perinteisiksi juhliksi Kalevalan juhla, äitienpäivä, pikkujoulu ja iltamat.  Samoin retket, niin muiden karjalaisseurojen vieraiksi kuin lähiympäristöön ja kauemmaksikin. Seura auttoi jäseniään myös neuvomalla ja tukemalla mm. seuraavissa: korvausasiat, maanhankinta, verotuksessa, asuntokysymyksissä ja monessa muussa. Ainut ongelma seuran toiminnassa alkuvuosikymmenellä oli jatkuva huoneistopula, sillä monet tapahtumat ja kokoontumiset jäi tapahtumatta tuon syyn vuoksi. Sodan uhatessa uudelleen päätti johtokunta kesäkuun –41 lopulla lopettaa julkisen toiminnan toistaiseksi. Seuran arkisto koottiin, alaosastot toivat paperinsa ja varansa ja nämä kaikki talletettiin pankkiholviin.

Jäsenet alkoivat kuitenkin kaivata yhdessäolotilaisuuksia ja syyskuulla aloitettiin jälleen toiminta täällä olevien karjalaisten, invalidien ja haavoittuneiden viihdykkeeksi. Yhteistoimintaa tehtiin silloin mm. Asevelinaisten kanssa, niin, että ompelukerho luovutti tilkkunsa tallukoiden tekoa varten.. Ja erilaisiin keräyksiin otettiin osaa mm. “Kirkkoja Karjalaan”. Karjalan Liiton vuosikokoukseen 2.4.44, joka pidettiin Viipurissa Pyöreässä tornissa oli myös seuramme edustus. Yhteiskunnallisiinkin asioihin otettiin kantaa ja niinpä oli edustajat seurastamme omalla listallaan Kunnallisvaali lautakunnan edustajaehdokkaina.

Vaasan Karjalaseuran sekakuoro.

27.10.1940 aloitti alaosastona toimintansa myös sekakuoro musiikkiluutnanttti Erkki Karvosen johdolla. Kuvassa on myös seuran perustajajäsen Paavo Koivuneva (takarivi, toinen vasemmalta).
Kuva ilmeisesti alkuvuosilta.

Sivun alkuun